Matka seurakuntapalvelijana jatkuu

Viikko 38 oli myös hyvin antoisa seurakunnassamme. Keskiviikkona kokoonnuimme 9 ihmisen voimin Nouse ja Loista-iltaan. Katselimme yhden lyhyen opetusvideon, jossa käsiteltiin elämän tarkoitusta. Sen jälkeen keskustelimme aiheesta. Mietimme muun muassa, että onko elämän tarkoitusta turhaa pohtia, jos emme oleta Jumalan olemassaoloa. Päädyimme, että on melko hankalaa ajatella elämälle tarkoitusta ilman Jumalaa. Jos etsimme tarkoitusta elämälle, päädymme ehkä näkemään jonkinlaisen persoonan kaiken takana.

Keskustelimme myös siitä, miten Jumala haluaa antaa tarkoituksen elämämme jokaiseen hetkeen. Uskovaisen elämässä ei tarvitse olla katvealueita, joissa ei ole tarkoitusta. Jokainen työ, tekeminen, ihmiskohtaaminen ja kaikki oleminen voi olla merkityksellistä Jumalan kanssa. Elämän tarkoitus ei ole vain jossain hengellisessä jutussa, vaan ihan kaikessa. Jumala on meidät luonut tänne, joten Hänelle koko elämisemme on tärkeätä.

Viikon aikana kohtasin todella merkittävän ja ihastuttavan asian seurakunnassamme. Näin jotain tosi syvää ja vahvaa. Meille usko voi olla joskus vain jotain, mistä puhutaan sunnuntaisin. Usko voi olla meille joskus kevyt asia, joka tulee jollain lailla mukanamme. Elämän koettelemuksissa emme välttämättä muistakaan, että juuri usko on se, joka voi kannatella meitä. Moni uskonto on sellainen, jota me ihmiset kannattelemme, mutta usko Jeesukseen voi olla se, joka kannattelee meitä. Kun joudumme koetuksiin ja elämä kohtelee meitä ankarasti, on todella kaunista ja ihmeellistä, kuinka voimme turvautua Jumalaan. Olen todella iloinen siitä, että saan tuntea ihmisiä, joille usko on syvää ja vahvaa. Heidän tasapaino ja mielen rauhan on suorastaan ihmeellistä. On ihmeellistä huomata, miten joku huokuu elämässään sitä, että hän pitää kiinni uskosta, joka kantaa. Seurakunnan puheet ja laulut ovat tavallaan vain vuorenhuippua, vaikka ne saavat paljon huomiota. Kaikkein tärkeintä on se, miten usko saa olla totta meidän arjessamme päivittäin.

Sunnuntain tilaisuudessa meillä oli vieraana lauluyhtye Sovellus Seinäjoelta, Lapualta ja Alajärveltä. Lisäksi isäni Jaakko puhui tilaisuudessa siitä, miten Raamatun Korkeaveisun ajatusten tavoin saatamme, joskus epäillä sitä haluaako Jumala tulla meidän elämäämme. Saatamme epäillä sitä, onko Hän meille uskollinen. Loppupäätelmä on kuitenkin se, että Jumala on meille uskollinen ja voimme odottaa Häntä luottavaisesti. On kaunista, kun ymmärrämme, miten paljon Häntä tarvitsemme. Ilman Häntä kaikki tuntuu turhalta, mutta kun Hän tulee elämäämme, palaset loksahtelevat kohdalleen ja saamme täyttyä ilolla.